Kohta kymmenen vuotta takana jokapäivisiä kipuja

Kohta kymmenen vuotta takana jokapäivisiä kipuja

ViestiKirjoittaja Tuaman » 29 Joulu 2014, 08:46

Hei,
Löysin tämän foorumin täysin sattumalta kun etsin netistä selkäkipuuni liittyviä oireitani. Jos lyhykäisyydessään alustetaan tarinaa sen verran, että olen 31vuotias ikinuori henkisesti, tosin fyysinen olotila on heikompi kuin vanhalla ukolla. Minulla on hieno urheilutausta takana ja tähän väliin on heitettävä, että en missään vaiheessa uraani nuorena loukannut selkääni enkä kärsinyt selkäkivuista.

Kivut alkoivat joitakin vuosia uran jälkeen ehkä siinä noin 21-23 vuotiaana. Pikkuhiljaa jalat alta vievät kivut, jumitukset ja jäykkyys alkoivat viemään otetta ja kiinnostusta liikunnasta. Olen käynyt usealla julkisella ja usealla yksityislääkärillä. On otettu muutamia kuvia (en tiedä onko kaikkia tarpeellisia), on usealta fysioterapeutilta kaikenlaista ohjelmaa ja venyttelyä joita olen vuosia orjallisesti noudattanut. Näistä ei ollut mitään apua joten olen lopettanut ne. Oikeastaan mitä enemmän venyttelen tai käyn salilla tms. sitä enemmän kipuja on läsnä, todella raatavaa eikä ole mitään inspiraatiota lähteä taas vuosien treenauskursseille kun tulos on se, että kivut ovat vähintään samanlaiset. Tunnen ollessani 31vuotias, että sairauseläke kolkuttelee ovella, en yksinkertaisesti jaksa enää töissä fyysisesti ja välillä olen ollut sairauslomillakin, lepo tuntuu olevan paras keino jolla pääsee taas hetkeksi vähemmillä kivuilla työelämään.

Kivut ovat siis jokapäiväisiä, juilii alaselkää, lonkkia, reisiä, polvia ja sääriä. Varpaat ovat vielä olleet kivuttomat (jee...). Kivut ovat välillä vetäviä viiltoja tai pistoksia, välillä kipu on 24/7 tuntuvaa pientä särkyä. Olen huomannut, että nyt on myös hartiat ja niska alkaneet oireilla aika kovasti (lähinnä puutumista, jäykkyyttä ja särkyä). Joskus mukana on vatsan oikealla puolella abaut umpisuolen kohdalla kipua joka tuntuu hengittäessä, tämä tosin hyvin harvoin enkä tiedä liittyykö ollenkaan asiaan. Umpisuoli minulta on kyllä leikattu armeijaikäisenä eli joskus 19vuotiaana. Joskus jaloissa surisee eli ikäänkuin puutuvat. Jalat myös kipeytyvät herkästi kävellessä, juoksu ei tule kuuloonkaan, myös jäykkyys on todella huomattavaa koska esim. sukkien laitto jalkaan on välillä aamuisin etenkin haastavaa kun ei sitten taitu millään ja kun tarpeeksi taittaa ja ähertää niin siinä sitten selkää juimii.
Monesti aamuisin kun pesen kasvot lavuaarin yllä, kumarrun ihan hiukan ja käsillä viskon kasvoille vettä saattaa jalat lähteä alta kovan kivun saattelemana, tätä tapahtuu useamman kerran vuodessa. Viimeksi kylppärissä tuntui kuin nikamat olisivat antaneet periksi ja seisoma asento ikäänkuin muljahti vasemmalle päin. Painoa on kertynyt sinne 85-90kilon tietämille ja olisi tietysti hyvä jos olisi selkäongelmian takia hiukan kevyempi muttakun liikkumisesta aiheutuu monesti nuo selkäkivut. Vaikea tehdä mitään kun ensin treenaat viikon ja ruts ja sitten olet sairauslomalla 2 viikkoa ja sitten taas viikko treeniä ja.... Olen fysioterapeutin lähiopastuksella treenannut myös yhden 6kk jakson ja sain siellä treenattua ehkä 3kk terveenä.. Loppuajasta en enää edes jaksanut sanoa fysioterapeutille, että OLEN KIPEÄ kun ei se tunnettanut kaaliin menevät. Fysioterapeuttikin ikäänkuin luovutti työterveydenhuollon määräämän pakollisen jakson jälkeen ja kertoi hyvät jatkot.

Olen huomannut, että istuma-asento on aina vähän miten sattuun vinossa johtuen jostakin x-asiasta, itse en siis huonoon asentoon hakeudu. Jalat surisevat päivittäin kun istun toimistolla (IT-jamppa) vaikka olen testannut tuhansia istumakorkeuksia, asentoja jne. Seisomatyöpöytää en ole vielä saanut, mutta ajattelin kokeilla jos sellainen hankitaan.

Alakroppani kuvattiin muistaakseni niskasta lantioon magneettikuvauksessa (olin siellä hurisevan kapselin sisällä) ja selkä on ns. suora eikä mitään löytynyt, ainoastaan yliliikkuvuutta neljännen ja viidennen nikaman välillä ja lääkäri lähetti minut tyytyväisenä jatkamaan "tervettä" elämääni, koska ei löytynyt kuvista mitään niin minun täytyy olla terve ja kuvittelen kipuni tai jotain.

Hermot on menny, rahat on menny ja terveys on mennyt kun en ole saanut apua, olen kokeillut myös ns. niksauttelijoita. Joo ovathan ne auttaneet päiväksi pariksi mutta täysin sama tulos kun vaimo hieroo kovemmin ja painelee selkääni ja tämähän on vain ongelman lievittämistä, en minä halua sitä lievittää vaan haluan tietää missä vika ja mielellään saada siihen korjauksen ja jos sitä ei saa korjattua niin tietäisi ainakin mistä on kyse, tämä on niin tuhannen turhauttavaa kun ei muka näin viisas laji osaa selvittää yhtä hemmetin selkäkipua :)

Kipuihin vielä, yleensä alaselässä juiliva kipu suurinpiirtein kokoajan, tai sitten se on pistävä, vihlova jalat alta vievä, ja aina jäykkä. Useasti asiaan liittyy myös lonkkakivut, lonkkia särkee ja joskus huomaa kävellessä, että toinen jalka on jäykempi ja ns. laahaa, joskus lonkkasäryt ovat niin pahoja, että nilkutan sitä puolta, joka on kipeänä. Olen myös huomannut lonkkakipuja seuratessa, että toinen puoli on ikäänkuin eri kohdalla niinkuin jotain olisi sijoiltaan. En tosin tiedä joko olen alkanut kuvittelemaan asioita mutta tältä tuntuu. Kipu lonkissa ja raajoissa on viiltelevää, pistelevää ja yleensä kun nämä lonkkasäryt ovat mukana selkäkipujen lisäksi on tila kaikista pahin. Lonkassa kipu sijaitsee yleensä vyötäröä vähän alempana persposken päällä, alempana se ei koskaan se kipu ole ollut. Ainoastaan tietysti siinä tapauksessa kun tällaisia viiltäviä pistoksia tulee raajoihin eli reisiin, sääriin, pohkeisiin.

Muuta ei nyt tule aamutuimaan mieleen, mutta tällainen tarina minulla. Samaistuuko kukaan ja jos samaistuu onko jotain tiettyä löydetty, jotta osaisin esittää lääkärille seuraavankerran tutkittavaksi kun ei ne näköjään itse tajua/viitsi selvitellä.

Terveisin, ikuinen selkärikko(ko)?
Tuaman
 
Viestit: 1
Liittynyt: 29 Joulu 2014, 08:10

Re: Kohta kymmenen vuotta takana jokapäivisiä kipuja

ViestiKirjoittaja delfiini » 06 Helmi 2016, 15:04

Hei, itselläni parikymmentä vuotta selän kanssa ongelmia. Oireeni muistuttavat hyvin paljon omiasi, etenkin tuo aamuisin kasvojen pesu. Myös sängyssä kääntyminen ja ylöspääsy ovat vaikeita. Olen 39-vuotias, ja viimeinen vuosi on ollut erikoisen koetteleva. Kivut pahenivat synnytyksen (ja siihen liittyneen hätäsektion) jälkeen huomattavasti. Siitä on nyt 1,5 vuotta. Selkä kuvattiin MRI:ssä. Totesivat välilevyn rappaeuman, yleisen vaivan, joka on monella jopa oireeton. Lisäksi oli ödeemaa. Sain erinäisiä diagnooseja fysioterapeuteilta liittyen esim. SI-niveleeseen. Lantioni on oikealta puolelta ylempänä ja voimakkaasta eteen kiertynyt mikä vaikuttaa kävelyyn. Viimeisin fysioterapeutin antama arvio (1kk sitten) on piriformis syndrooma ja siitä johtuva iskias-hermon puristustila. Itse olen epäillyt iskiasta pitkään, koska vasen jalka lähtee välillä alta ja kipu tuntuu lantiossa. kaikenlaiset kumarrukset lapsen kanssa tai ilman pahentavat asiaa. Välillä henki salpautuu sukkaa, kenkää laittaessa tai aivastaessa. No niin, sitten lääkitykseen: Noritren 50mg joka ilta siten että annosta nostetaan kolmen päivän välein 25mg:lla (kuitenkin niin ettei ylitä 150mg:aa). Lisäksi Norflex 100mg lihasrelaksantti x 1-2 kpl illalla. Päivisin käytän paratabs 1g+Ibuxin 800mg yhdistelmää x3 kertaa päivässä. Joskus otan myös voltareneja (50mg), joiden teho on vähäinen. Lisäksi syön Omega3 ja Tri Tolosen Nivelamin rohtoa (en tiedä vaikutuksesta. Lähinnä psyykkinen). Paratabs+Ibuxin yhdistelmä on ihan ok, koska ei ole sivuvaikutuksia, mutta auttaa kipuun vasta noin kolmen tunnin viiveellä. Lisäksi Norflex on auttanut kankeuteen. Noritren pistää ehdottomasti nukkumaan kuin tukki, eli auttaa yösärkyyn (sen haittavaikutus on painonnousu). Lisäksi olen kokeillut Arcoxiaa, oli hyvä, mutta ei sopinut hengenahdistuksen vuoksi. Olen myös kokeillut motifene dualia, mistä tuli pahoja sivuvaikutuksia. Haastavaa on ollut löytää sellainen lääkeyhdistelmä joka vähentää kipua siten, että pystyy jotenkin toimimaan normaalielämässä, mutta mistä ei joudu ihan kuutamolle. Liikunnasta sen verran, että lenkkeilyn jätin kokonaan pois, kävelyä yritän tehdä. Jalkaprässi on sellainen joka minulle on auttanut kipuihin, vaikka vasemmassa jalassa ei enää paljon voimaa ole.Uinti on hyvä ja kuntouttavat selkäryhmät, joihin pääsee kun fysioterapeutilta pyytää. Ohjattu vesijumppa on myös toiminut. Lisäksi teen fysioterapeutin jumppaohjeet iskiakseen joka aamu. Lasta en pysty aamuisin pukemaan tai kantamaan, onneksi mies hoitaa sen ja vie lapsen päiväkotiin. Olen käynyt kiropraktikolla, osteopaatilla ja faskia manipulaatiossa Terveystalossa. Näistä faskia kävi liikaa kukkarolle, kymmenen hoitokertaa sai riittää. Tällä hetkellä kokeilussa on vyöhyketerapeutti, joka katsoo kroppaa kokonaisvaltaisesti (ja hoitaa esim. vanhaa hermopinnettä lavan alla, joka näyttäis olevan yhteydessä nyt kipuilevaan lonkkaan). Lisäksi käyn avantouimassa ja yritän välttää saunaa. avantouinti ainakin vilkastuttaa verenkiertoa, heti sen jälkeen ei kipua tunnu, vaikka myöhemmin palaavat. Lisäksi minulla on SI-vyö ja tens-laite (eivät ole vaivaa paranteet, mutta eivät juuri huonontaneetkaan). Voimia jokaiselle selän/lantion kanssa kamppailevalle. Kuulen mielelläni muiden tarinoita, esim. liikuntamuodoista, toimivista lääkeyhdistelmistä tai terapiamuodoista.
delfiini
 
Viestit: 1
Liittynyt: 06 Helmi 2016, 14:23


Paluu SI-nivelkeskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa